Tein tänään sen tosi vaikean päätöksen, että en jatka seurustelua. Vika on täysin mussa. Ahdistuin liian nopeasta etenemisestä, mikään ei tuntunu sellaselta "wow!" ja lisäks liian moni ihminen tunki nokkansa meiän suhteeseen ja pilas kaiken.
Ainakin tiedän, ketkä eivät todellakaan ole mun (meidän) kavereita. Uskomatonta paskan jauhamista.
Nyt on tosi tyhjä olo. En tiedä teinkö sittenkään oikeaa päätöstä... No, tein mä. Ei seurustelua pidä jatkaa vain miellyttääkseen toista ja jos vaikka sittenkin jossain vaiheessa alkais tuntua oikealta.
Onneks on töitä. Pääsee pois kotoa ja myrkyllisten ihmisten seurasta edes vähäks aikaa.
Rakas päiväkirja...Tämä blogi ei sisällä kiillotettua pintaa eikä muokattuja kuvia, vaan tavallista elämää rosoja silottelematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti