Ulkoilua kauniissa talvisäässä

Mulla on taas ollu vapaata tää alkuviikko. Ei oo tarvinnu mennä kouluun, mutta kotona riittää silti opiskeltavaa. Ei ihme, että tulee tarve lähtee ulos välillä.

Eilen päätin kävellä kierrätyskeskukselle kattomaan, mitä sieltä löytyy. Kiekkäri muutti taannoin uusiin tiloihin uudelle alueelle. Mapsin avulla löysin perille. Mitään mukaanotettavaa en kiekkäriltä löytäny, mutta tulipa ulkoiltua melkein tunti.

Tänään kävin kirjastolla ja Tokmannilla kävellen. Oli vähän kylmä tuuli, mutta muuten tosi kiva keli. Kirjastosta lainasin Hovimäki-sarjan 1. ja 3. tuotantokauden ja leffan Aika hyvä ihmiseksi. Kysyin myös neuvoa, miten e-kirjoja pystyy lukemaan kotoa käsin. Yritin tänään ladata yhtä e-kirjaa, mutta se latautui jonain ihan ihme tiedostona, jota ei pystynyt avaamaan. Lisäksi e-kirjaa pitäisi pystyä lukemaan omalla selaimella, mutta se kirja ei tarjonnut sellaista vaihtoehtoa. Kirjaston tyyppi ei myöskään saanut juuri sitä kirjaa auki, mutta muita kirjoja kyllä... Ei siinä sitten, varasin sen kirjan ihan oikeana kirjana. 

Huomenna sit taas kouluun.

Homeisia juustoja

Sain ilmaiseksi homejuustoja. Ikinä maistanutkaan mitään briejuustoa, aurajuusto on tutumpi. En koskaan itse osta tällaisia juustoja, mutta kun ilmaiseksi saa, niin täytyyhän niitä maistaa. Pärjään kyllä kuitenkin ilmankin.

Oisko ehdotuksia, miten noita vois "nauttia"? Ja kauanko noita voi syödä, kun päiväys menee umpeen? Parasta ennen -päiväyshän noissa on, eli voi syödä senkin jälkeen...?

EDIT: annoin ne pois, koska en tykännyt

Ovikello soi

Huomenta maanantaihin. Onneksi olin ehtinyt herätä tähän päivään, kun ovikello soi äsken. En pelästynyt, koska osasin odottaa. Postimies toi mulle paketin. Tilasin viime viikolla mustesuihkutulostimeeni mustetta. Tulostimeni mustetasot oli jo pitkään ollut liian matalalla, mutta en ollu kaupoista löytäny sopivaa mustetta, joten tilasin sitten Epsonin verkkosivuilta. Tulostimeeni ei siis laiteta perinteistä mustepatruunaa, vaan kaadetaan mustepullosta tankkiin. Tuolla yhdellä pullollisella mustaa väriä tulostaa 4500 sivua, joten nyt saa taas tulostella. Värillisiä musteita menee keltaista, punaista ja sinistä. Niitä en ostanut, koska niitä on vielä hyvin jäljellä. Värillisillä tulostaa semmoset 7500 sivua. Musta väri maksoi jotain vähän yli 10 euroo plus postimaksut. Ja hienoa, että ne toi paketin suoraan ovelle eikä tarvinnut lähteä postista hakemaan.

Tänään on vapaapäivä. Ei tarvi mennä kouluun, mutta koulutehtäviä kyllä piisaa kotonakin tehtäväksi.

A day well spent

Tänään on ollu kiva päivä, vaikka oonki ollu aika väsyny. Onneks naapurissa asuu kiva ihminen, jonka kans voi tehdä kivoja asioita. 👧😉

Käveltii kaupoille, pelattiin Alfapetia ja myöhemmin iltapäivällä tehtiin melkein tunnin kävelylenkki, koska oli niin kaunis talvipäivä ja hyvä keli ulkoilla. 

Muuten oon lueskellu torstain ja perjantain luentomuistiinpanoja ja kirjoittanu niitä puhtaaks. Illalla aion valvoa ja katsella telkkarista Napapiirin sankarit 3! 💪

Talvisia kelejä

Mulla on ollu tässä nyt viis päivää vapaata. Ensin viikonloppuna la ja su, ja sit vielä ma-ke. 

Oon yrittäny ottaa ulkoilun viikko-ohjelmaani. On vähän liian monta kiloa onnea ja iloa kertyny tähän kroppaan...

Tuossa olikin ihan kivoja kelejä ulkoilla, kunnes tuli tiistai ja lumimyräkkä. Tiistaina tietenkin olin autolla liikenteessä, vaikka sitä kehotettiin välttämään. Mutta en voinut muutakaan, koska olin mieheni luona käymässä ja oli palattava kotiin. Mulla oli lääkäriaika varattuna enkä halunnut sitä perua. Lähdin reissuun sen verran aikaisin, ettei se pahin myrsky ollu vielä ehtinyt kunnolla alkaa. Silti, heti ensimmäisessä liittymässä pikatielle ajoin johonki lumikinostumaan ja auto lähti ajautumaan vastaantulijoiden kaistalle. Onneksi olen huippukuski ja sain auton hallintaani. ☺😎😏 Seuraavissa liittymissä/rampeissa ajoin sitten todella hiljaa. 🚗

Mut on se silti ihanaa, että on lunta. ❅⛄

Tänään tuli pakottava tarve lähteä taas ulkoilemaan. Alkumatkasta aloin jo katua päätöstäni, koska oli niin kova viima ja pyry, mutta päätin sitten kuitenkin jatkaa matkaani ja sain kuin sainkin lenkkini tehtyä. 💪

 

Huomenna ja perjantaina koulua eli yrityksen perustamisjuttuja. Olen viime kertojen muistiinpanoja lueskellut ja yhtä vähän ymmärrän kuin viime viikolla. Mutta eiköhän se tästä.

Koulunkäynti on todella muuttunut.

Meillä alkoi torstaina koulu. Kevyesti maaseutuyrittämisen kurssilla, eli yrityksen perustamista, liiketoimintasuunnitelmaa, verotusta, markkinointia... Mielenkiintoista, mutta mulla ei aivokapasiteetti tunnu riittävän niihin laskutoimituksiin, siis liikevaihdot ja pääomatulot ja ansiotulot ja osingot...

Yritän miettiä, minkä yrityksen "perustaisin". Onneksi ei tarvi oikeasti perustaa mitään, vaan mielikuvitusyritys ja siihen sitten kaikki. Ehkä perustan alpakkatilan, niin saan opiskeltua niitä alpakoita, kun kerran koululla ei enää alpakoita ja alpakkakursseja ole. 

Päivitettiin myös hokseja, eli mitä on opiskeltu ja saatu päätökseen ja mitä on vielä jäljellä. Mä tiesin kyllä jo syksyllä, että mun pitää ilmoittautua Kestävän kehityksen kurssille ja suorittaa se, eli tehdä Moodlessa tehtäviä. Mutta jotenkin väsyneenä työssäoppimisesta ja pimeästä syksystä ja kaikesta mahdollisesta sekoitin valinnaisen kestävän kehityksen kurssin ja pakollisen kestävän kehityksen kurssin. Etsin näitä kursseja itekseni Moodlesta ja ilmoittauduin yhdelle, mutta sitten luulin sen olevan joku eri kuin mitä piti ja poistuin kurssilta. Ilmoittauduin toiselle ja olen sillä kurssilla vieläkin, mutta se on väärä. Olis pitäny olla se, mille ekaks ilmoittauduin. Ja se ois pitäny olla tehtynä 31.12.20. Tietenkin. Ja nyt ei ole tilaa millään Keke-kurssilla ennen syksyä. Mutta se ei todellakaan haittaa, koska mulla on tälle keväälle ihan tarpeeksi kaikenlaista. 

Tästä lapusta nyt näen sitten, mitä on tehty ja mitä tulossa.

Näillä yritystoimintakursseilla näin, miten koulunkäynti on taas muuttunut. Mulle oli vaikee tilanne jo se, että läppäriä pidettiin tunneilla (ei tässä koulussa, vaan aiemmin) eikä kukaan ottanut esille vihkoa ja kyniä, niin kuin minä. Nyt sitten ei ole vihkoa, ei kyniä eikä edes läppäriä, vaan puhelin. Otetaan kuvia opettajan powerpoint-esityksistä. Otetaan kuvia jopa siitä, mitä opettaja kirjoittaa taululle. 👀🙈

Mä oon ihan hölmistynyt. Okei, ei kaikkea ehdi kirjoittaa ylös, koska tahti on välillä todella nopea, jolloin minäkin otan kuvan ja kirjoitan sen sitten myöhemmin vihkoon. Kotona kirjoitan kaiken puhtaaksi toiseen vihkoon. Kirjoitan kynällä paperille. Kirjoitan siis käsin. Omalla kädellä kuulakärkikynällä puusta valmistetulle paperille.

Kyllä nämä nyt ehtii kirjoittaa tunnilla vihkoon. En tiedä, onko se laiskuutta vai ihan pelkästään nykyaikaa. Mutta kun katselee tunnilla muita opiskelijoita, varsinkin niitä nuorempia, niin heidän tuntinsa menee puhelimen räpläämiseen. Osa tuijottaa tiktokia tai jotain, osa instagramia, osa pelaa jotain. Sillä aikaa ehtisi kirjoittaa asioita ylös. Mutta joo, mä olen vanha. En ole edes varmaan millenniaali. Nuorimmat kanssaopiskelijoistani ovat NOLLAREITA. Opin tämän sanan juuri pari päivää sitten.

No, minä teen omalla tavallani. Minä opin parhaiten kuuntelemalla ja kirjoittamalla ylös, mitä opettaja sanoo. Sen jälkeen luen muistiinpanoni ja kirjoitan ne puhtaaksi. Mä oon aina joutunu tekee ihan törkeesti töitä oppiakseni ja muistaakseni oppimani. Onnea heille, jotka eivät edes kuuntele tunnilla ja onnistuvat silti hienosti.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Miten uusi vuosi teillä vaihtui?

Meillä, eli miehelläni ja mulla, se vaihtui kotimaisten elokuvien parissa (telkkarista tuli Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina, netistä löytyi Niskavuori-elokuvia), ja mentiin aikaisin nukkumaan. :D

Toivottavasti tästä vuodesta tulee hyvä. Parempi kuin viime vuodesta. Mitään sen kummempia lupauksia en tehnyt, mutta yritän parhaani kaikessa (niin kuin ennenkin). Mutta muutahan sitä ei voi, kuin elää päivän kerrallaan, vaikka vähän tulevaa suunnittelisikin.

Välillä toivon, että olisi niin kuin joskus ennen. Ei olisi älypääpuhelimia eikä älypääpuhelimissa kameroita. Talvet olis kunnon talvia ja ihmiset parempia toisilleen. Olisi maaseutukin vielä eläväistä eikä kaikkien tarvitsisi asua kaupungissa. Itse olen ainakin kyllästynyt kerrostaloasumiseen. Jos vaikka oman torpan jostain saisin... ja alpakan.

Mutta tätäkin elämää voi elää täydellä sydämellä. Tehdä päivistä niin hyviä kuin niistä tehdä voi. Niillä resursseilla mitä on. Ja itselle voi antaa anteeksi. Levätä, jos siltä tuntuu. Tehdä töitä täysillä, kun on siihen voimia. Kaikesta löytyy hyvää. Mutta kyllä surrakin saa ja pitää, ettei se jää sydäntä pakahduttamaan. 

Elämä on tässä ja nyt. Nyt on alkanut uusi vuosi. En voi sanoa, alkaako uusia kujeita. Mutta uusi vuosi on uuden mahdollisuus ja elämä jatkuu.