Onpa vierähtänyt melkoinen tovi, kun tänne viimeks kirjoitin. Mielessä on ollut harva se päivä, että pitäisipä kirjoittaa, mutta sopivaa hetkeä tai mielentilaa ei ole ollut. Sitten yhtäkkiä onkin niin pitkä aika kulunut ja niin paljon tapahtunut, että on ollut vielä vaikeampi aloittaa.
No mitäpä tässä sitten on tapahtunut. Kaikkea sellaista yksityiselämän tohinaa, mistä en aio avautua. Sitten tietysti koulu ja vapaa-aika.
Viimeksi mainitsin rotutunnistuskokeen. No, se meni jotenkuten. Kuvat olivat erilaisia kuin ne, mitä olin opiskellut, ja jostain syystä unohdin kokeessa lihakarjarodut täysin... Jos muistan oikein, niin kuus nautarotua meni pieleen.
TOP-jakso (työssäoppiminen) lähenee. Sain aika kivuttomasti paikan eräältä pieneläinklinikalta. Edestakaisin autoilua se tietää, koska se on toisella paikkakunnalla. Tässä lähistöllä ei ois ollu mitään kuitenkaan, joten sama ois ollu edessä joka tapauksessa.
Lentävä orava:
Ystävänaapurin hiirulaiset oli mulla hoidossa yks viikonloppu:
Sitten joku päivä podin kauheaa päänsärkyä lattialla maaten. Mikä sitten johti koronakaranteeniin. Oli kurkku tosi kipeä, päätä ja lihaksia särki ja jäin pois koulusta. Ryhmänohjaaja käski koronatestiin. Menin lauantaina. Tulokset tulivat seuraavana keskiviikkona. Jouduin olemaan poissa koulusta ja samalla poissa kahdesta pieneläinvuorosta. Onneks loput sen viikon vuoroista (pe-su) pystyin tekemään. Maanantain ja keskiviikon korvaan sitten syyslomalla.
Koronatesti näytti negatiivista, mutta edelleen on ääni käheä ja yskiskelen.
Pieneläinvuoroissa oli kivaa, vaikka jännitin tietenkin etukäteen todella paljon. Vähän meinas tulla yhteenottoa eri persoonien kesken, mutta ei mitään vakavampaa. Mua ärsytti lähinnä se kauhea kiire, vaikka meillä lopulta oli joka päivä hyvinkin aikaa ja päästiin aiemmin kotiin. Se varmaan kaikilla mielessä olikin, mutta eikö pitäisi kuitenkin hoitaa eläimet huolella ja vähän seuraillakin niitä, että ne on elossa jne. Mä oon ite semmonen nyplääjä ja tahdon tehdä huolellista työtä, vaikka siinä sitten meniskin enemmän aikaa. Lisäks varsinkin linnut ja matelijat on mulle hyvin tuntemattomia lemmikkejä, joten niihin haluis tutustua paremmin eikä vain kiitää paikasta ja eläimestä toiseen.
Kaikilla tuntui myös olevan jokin "suosikki"eläin tai jotain. Olisin halunnu hoitaa eri eläimiä, mutta lopulta pääsin hoitamaan kahtena peräkkäisenä päivänä kanit ja iguaanin, kolmantena marsut. Lintupuolella pääsin siivoamaan pari kertaa häkkejä, kerran laittamaan ruuat. Yleensä siinä vaiheessa, kun mä olin saanut yhden eläimen hoidettua, kaikki loput oli jo tehty. Tosin meitä oli yhteensä 5-6 siellä vuorossa, joten ei siinä muutenkaan olis riittäny tekemistä. Toivottavasti jatkossa on vähän vähemmän porukkaa kerralla.
Tässä vähän kuvia pieneläimistä (ehti hyvin ottaa kuvia, kun töitä ei riittäny):
Grolle on hyvin persoonallinen tapaus. Se juttelee ja tykkää tepastella vapaana. Pelle alempana virikkeiden kimpussa.
Iguaani. Sen häkissä vähän imuroin, suihkuttelin vettä ja laitoin ruuat ja veden.
Kärmekset oli luonu nahkansa:
Viljakäärmeelle annettiin hiiri. En ehtinyt kuvata kuin hiiren hännän, kun oli niin nopea haukkaisu:
Suti on sudaninkilpilisko:
Degu:
Pupsukat ovat kovin luttanoita:
Tällä pienellä kilpikonnalla ei ole toista silmää:
Marsut:
Rotat:
Chinchillat (toinen taitaa olla tuolla kopissa):
Lammakset katteli meitä kovin epäilevästi, kun käytiin keräämässä omenia:
Meillä oli kissa- ja koirarotukoe (sekä pari esseekysymystä liittyen koirien ja kissojen hoitoon). En ehtiny valmistautua haluamallani tavalla kokeeseen, mutta ei tuo rotukoe nyt huonosti menny... Esseetehtävistä en vielä tiedä miten meni.
Virkkasin lehmän. Annoin sen mun ihanalle ystävänaapurille ja hänen pojalleen:
Rakas mieheni oli mun luona muutaman päivän. Käytiin kävelemässä. Nähtiin joutsenia:
Kierrätyskeskuksesta bongasin sattumalta kirjan, jota on käytetty myös koulussa. Lainasin saman teoksen taannoin kirjastosta, mutta en millään ehdi lukea sitä, joten on hyvä, että nyt tuo on omana. Ja sain vielä ilmaiseksi.
Tällaista. :)
