Ulkonäköahdistus

Ei tullut kesäkroppaa tänäkään vuonna. Olen kyllä liikkunut enemmän kuin aikoihin. Tykkään siitä, että tässä on kivan kävelymatkan päässä kaikki, ei tarvi autolla mennä. Mutta kun haluan tekosyyn keksiä liikkumattomuudelle, se on helle. Ei tässä kuumuudessa jaksa. Kävin äskenkin kävelylenkillä ja oli se tuskallista, kun aurinko paistoi kuumana. Kävelin silti. Oli kävelylle tosin syykin, halusin mennä Tokmannille ostamaan tarvikkeita synttärikortin askarteluun. Ja toisaalta syy oli se, että kodin seinät tuntui kaatuvan päälle, eli ulos oli päästävä.

Mutta uloslähtö aiheutti toisenlaisen ahdistuksen. Ulkonäkö. Haluaisin pukeutua isoihin huppareihin, joihin voisin piiloutua ihmisten katseilta ja arvostelulta. No, en tiedä, arvosteleeko kukaan oikeasti, mutta se tunne riittää siihen, että haluaisin vain kadota.

Se tunne on peräisin yläasteelta, jolloin mua kiusattiin pisamista ja mistä milloinkin. Lähinnä just ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa. Myöhemmin rakensin ympärilleni paksun suojamuurin enkä välittänyt (tai välitin, mutta esitin etten välittänyt) ivailuista. Vielä myöhemmin se suojamuuri murtui, kun tajusin, että sama jatkuu, olin kuinka vanha tahansa ja asuin missä tahansa. Ei ollut pikkukaupungin pikkuisen yläasteen syy, että jouduin pilkatuksi. Ei ollut sen syy, että olin maalainen. Ei ollut sen syy, että oltiin kakaroita. 

Vielä yliopistossakin kohtasin samaa jaottelua hyviin ja huonoihin, ja aikuisiltakin ihmisiltä tuli kommentteja pisamista ja muutenkin ulkonäöstä. 

Nykyään en niinkään ajattele pisamiani, ne on ihan ok. Mutta vuosien varrella on tullut lisäkiloja aika paljon, ja se ahdistaa kaikkein eniten. Voi kun silloin nuorempana olisin tajunnut, etten todellakaan ollut lihava, vaikka näin itseni sellaisena. Nyt se lihavuus on totta, ja näin kesäisin se tuo ongelmia, kun en pysty käyttämään lyhyitä housuja ja hihattomia paitoja. Hametta en käytä, koska se ei todellakaan sovi mulle.

Iänkö tuomaa, mutta nyt lisäkilot tuntuvat kertyvän vyötärölle, mikä lisää ongelmia, kun haluaisin peittää vatsamakkarat isojen paitojen ja hupparien alle. Mutta ei niitä pysty pitämään, kun on niin kuuma.

Pelkään huomista koulun aloitusta juuri tästä syystä. Lämpimät ilmat jatkuvat, joten t-paitoja on käytettävä. T-paidat paljastavat ison vartaloni. Koulussa, jota käyn, on myös alaikäisiä, teinejä, jotka eivät epäröi ilmoittaa kuuluvaan ääneen mielipiteitään. Tai sitten ne kurkkivat ja kuiskuttelevat, mikä on yhtä paha. 

Tiedän, ongelmia on pahempiakin, ja lihavuuteen auttaa liikunta ja oikea ruokavalio. Olen yrittänyt. Yritän edelleen. Häpeän silti itseäni, ja se on inhottava tunne.