sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Hiiriä ja ihmisiä

Tänään on sunnuntai. Varmaankin viikon pisin päivä, varsinkin, jos sen viettää yksin. Tai ihan kokonaan yksin mä en oo, mulla on seurana hiirut, jotka sain eilen jälleen luokseni muutamaksi päiväksi 💓 Nyt pienet pimpulat tosin nukkuu. 


Rakkaani oli luonani to-la. Katottiin jälleen leffoja ja hengailtiin muuten vaan. Käytiin kävelyllä ja samalla kirjastossa, josta löytyi iso kasa katsottavia leffoja. Kirpparilta ostettiin Yösyöttö ja Täällä pohjantähden alla 2. Postissa saapui mun tilaama Pieni pahan mielen kirja. Se on taas näitä sarjassa "ihan pakko saada", vaikka lopulta en tiedä, tuleeko tuota(kaan) täytettyä.


Eilen herättiin tällaiseen näkymään (kuva otettu ikkunasta):
Lämpölaitoksen hakekasa oli syttynyt tuleen.

Jännää! Pikkukaupungissa sattuu ja tapahtuu! 😏

Eilen illalla sattui ja tapahtui myös. Olin just nukahtamassa, kun kuulin yhtäkkiä jonkun huhuilevan ulkona. Ensin tosin luulin, että joku oli mun asunnossa, olin jo sen verran unessa. Sitten tajusin äänen tulevan ulkoa. Kuulin, että joku huutaa mun nimeä siellä ja mua alko pelottaa. En tiä miks, eihän se siellä ulkona mua mitenkään uhannut, mutta tuli vaan semmonen olo, että kuka ihme siellä nyt huutelee mua. Lopulta uskaltauduin katsomaan sälekaihtimen raosta, ja siellä olikin joku nuori pariskunta, jotka huhuili naapuriaan, koska niillä oli jäänyt avaimet sisälle, tai jotain. 😶

Huh, ja sitten menin takaisin nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti