(kuva: tommonen käveli yks päivä meiän pihassa)
Talviloma on viikonloppua vaille loppu. Miten meni? No ei mitenkään lomamaisesti.
Olen vääntänyt lauantaista asti Toiminta digitaalisessa ympäristössä -verkkokurssin tehtäviä. Osa tehtävistä on ollu ihan ok, mut osan kanssa on tullut totaalinen hermoromahdus. Yhtenä päivänä itkin koko päivän. Olin niin poikki. Kouluressin lisäks on ollu ongelmia muualla elämässä enkä sitten vaan jaksanut yhtään mitään enää.
Tiistaina kävin lääkärissä. Varpaiden takia. Joo. Mun varpaat ja muutenkin jalat on ollu kipeenä, ei välillä kestäis ollenkaan painoo ja kävely vaikeutuu. Lopulta päätin mennä lääkäriin, koska nyt oli aikaa. Lääkäri diagnosoi PLANTAARIFASKIITIN, kirjoitti tulehduskipulääkettä ja viikon sairasloman. Lisäksi hän antoi mulle kotijumppaohjeita ja laittoi mut fyssarijonoon.
Keskiviikkona oli hermoromahduspäivä ja päätin soittaa paikalliselle psykiatriselle sairaanhoitajalle. Mulla on psykologin käyntejä edellisessä kotikaupungissani, mutta niitä on vain kerran kuussa. Lisäks oon käyny koulun kuraattorilla, mutta niitäkään käyntejä ei kovin usein ole. Ja talvilomalla tunsin olevani niin täysin yksin. Ei ollu koulua, miehellä on omat ongelmansa kotikaupungissaan enkä oikein viittiny soittaa kavereillekaan (tai vanhemmille), koska ajattelin saavani enemmän apua ammattilaiselta.
Mutta eipä sinne hoitoon pääse kovin helposti, jollei ole itsetuhoinen. Psykiatrinen sairaanhoitaja sanoi, että heillä on ajanvarauslistat täynnä eikä uusia aikoja saa pitkään aikaan. Ainoa vaihtoehto on sitten peruutusaika. Joten jouduin vain nielemään itkuni, puremaan hammasta ja pärjäämään yksin.
Digikurssin tehtävät on jääny taka-alalle, oon kuluttanu päiväni katselemalla Greyn Anatomiaa ja telkkaria.
Ens viikolla mulla on kuraattorille aika, mikä on hyvä juttu. Sitä ootellessa.
Digikurssin tehtäviin kuului myös pelata hirsipuuta... ja suorittaa tekijänoikeustaiturimerkki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti